Greipinkeltainen tulevaisuus on säeromaanimuotoinen selkeä ja helppolukuinen nuortenkirja ja kerrassaan täydellinen esimerkki kirjailijana ja erityisesti sarjakuvataiteilijana tunnetun Muhosen monipuolisesta osaamisesta.
kirjallisuus
11 artikkelia
Huvittaa, kun kirjoitin hiljattain siitä, ettei metsähiirtä ole näkynyt tänä vuonna pihalla (lintujen talviruokinnalla) eikä meidän pikkueteisessäkään, mutta tämän julkilausumani jälkeen ei kulunut viikkoakaan, kun jälleen kohtasimme. Toki ymmärrän, ettei välttämättä ole kyse samasta hiirestä… tai eihän sitä tiedä. Olin joka tapauksessa aika tarkkaan pari viikkoa sitten lähdössä aikaisin aamulla […]
Olen maannut sohvalla koko syksyn. No en koko syksyä, se olisi liioittelua, sillä nousin toki välillä keittiöön täyttämään kahvikuppia ja metsään käyttämään Luumua. Joo okei, kävin myös kirjastossa pelaamassa kirjastopeliäni (lainoja on tällä hetkellä kotona 106 kappaletta) ja joitakin (lukemattomia) kertoja tuli myös kuskattua lasta hänen liikuntaharrastustensa pariin. En ole […]
”Kun elämä nähdään jatkuvana kasvuna, ikuisena ponnisteluna kohti suurempaa, nykyhetki typistyy vain ponnistuslaudan kaltaiseksi välineeksi. Samalla se kirjaimellinen elämä, joka tapahtuu tässä ja nyt, sivuutetaan. Aina on olemassa jotain tavoiteltavampaa. Lopulta kyltymättömyys johtaa vain krooniseen riittämättömyyden ja tyytymättömyyden tunteeseen. […] Kaiken läpäisevän kulutuskulttuurin vuoksi emme oikein osaa suhtautua mihinkään muuten […]
Luin hiljattain Tomi Kontion Kansallispuistojen kutsun, paksun ja painavan kuvateoksen, jossa runoilija Kontio kertoo poikansa kanssa toteuttamastaan kansallispuistoprojektista. Monen mutkan ja sattumankin kautta parivaljakko päätyy kiertämään Suomen kansallispuistoja, mutta kirjailijan mukaan Kansallispuistojen kutsu ei syntynyt kirja edellä, vaan ensin oli innostus, sitten retket ja siinä sivussa intohimoksi kehittyneestä isän ja […]
”Vanhenemisen tragedia, sillä tragedia vanheneminen taitaa valitettavasti kuitenkin olla, on se että joka päivä on olemassa vähemmän ihmisiä, jotka ovat nähneet saman kuin minä. Joka päivä on olemassa vähemmän ihmisiä, joille ei tarvitse selittää kaikkea alusta asti. Joka päivä on olemassa enemmän ihmisiä, joiden katse ei tarkennu minuun, kun puhun […]
Järjestin Instagram-tililläni äänestyksen, kummasta kirjasta kirjoittaisin seuraavaksi: Hanna Weseliuksen Nimetön: Nanette Kottaraisen muotokuva vai Gabrielle Zevinin Tomorrow, and Tomorrow, and Tomorrow. Tilanne eli, ilmassa oli suuren penkkiurheilujuhlan tuntua. Kuitenkin sen 24 tunnin jälkeen, jolloin Instan tarinassa kyselyihin on mahdollista äänestää, voittajaksi tiensä täpärästi 54 prosentin äänienemmistöllä selvitti Tomorrow, and Tomorrow, […]
Tuntuu vaikealta kirjoittaa ilmastonmuutoksesta. Tuntuu vaikealta kirjoittaa siitä kuulostamatta tuomiopäivän kellonsoittajalta, pessimismiin vaipuneelta ituhipiltä tai hurskastelevalta jeesustelijalta, sillä siltä minusta tuntuu, kun ajattelen ilmastonmuutosta. Tunnen olevani tuomiopäivän kellonsoittaja ja pessimismiin vaipunut ituhippi. Mutta kaikkein eniten tunnen olevani tekopyhä jeesustelija. Kyse on siitä, että kun tietää niin paljon, sitä vähän uppoaa […]
Hei heinäkuu! Meillä on lapsen kanssa yhteistä kesää hänen Lapin-reissunsa ja muiden kesälaidunhumputtelujensa jälkeen nyt viikko takana. Oman yrittäjyyteni yhdistäminen kotona lomailevan melkein kakkosluokkalaisen (tähänkin iso kysymysmerkki ja huutomerkki ja oliko niitä muitakin hämmästystä ja epäuskoa ilmaisevia välimerkkejä?!) kesälomailuun on toisinaan haasteellista, mutta työmääräni sekä työskentelyaikani joustavuuden ansiosta kysymys on […]
Toukokuu on pitkällä ja oliko tässä jossain välissä huhtikuukin? Vapun jälkeisellä viikolla killuin lapsen kanssa Tivoli Sariolan korkeuksissa, laitteessa jossa kivutaan hitaasti ylös ja pudotaan yhtäkkiä kovaa alas. Tämän mahtielämyksen lisäksi sain kokea ensimmäistä kertaa sen, että lapsi ilmoitti häpeävänsä minua. Äiti sä nolaat mut, hän sanoi. Kukaan muu ei […]