Niin paljon kirjoja

13 artikkelia

Elämyksiä, hehkutuksia ja lämpimiä suosituksia kirjallisuutemme joukosta

Harmaa Pöllö: Erämaan pyhiinvaeltajat

Kuukauden mittaiseksi venynyt radiohiljaisuuteni täällä blogin puolella ei valitettavaa kyllä johdu siitä, että romaanikäsikirjoitukseni editointi olisi pitänyt minut niin työn touhussa, etten muuta olisi ehtinyt ajatellakaan. Tasapainottelu tässä ajassa, joka ei ole enää talvea muttei vielä oikein kevättäkään, on kulunut yrittäjän vuotuisien veroilmoitus- ym. velvollisuuksien hoitamisessa (check!), ahnehdittujen leipätöiden suorittamisessa […]

Sienes, metsäs ja luonnos

Astuin ulkoa Luumua kävelyttämästä eteiseen ja ihmettelin, minkä työmaavalonheittimen puolisoni on eteisen nurkan taakse laittanut, niin kirkkaan että aah se melkein polttaa! Höpsis, tajusin sitten ja naurahdin ääneen. Aurinkohan se vain loimotti siellä. Kuusiaidan ylitse kivunnut, eteisen ikkunan sälekaihtimet väistänyt aurinko, joka maalasi keittiönvastaiseen valkoiseen välioveen valopallon kirkkaan kuin hitsausliekki […]

Syksyn sivuja

Olen maannut sohvalla koko syksyn. No en koko syksyä, se olisi liioittelua, sillä nousin toki välillä keittiöön täyttämään kahvikuppia ja metsään käyttämään Luumua. Joo okei, kävin myös kirjastossa pelaamassa kirjastopeliäni (lainoja on tällä hetkellä kotona 106 kappaletta) ja joitakin (lukemattomia) kertoja tuli myös kuskattua lasta hänen liikuntaharrastustensa pariin. En ole […]

Riina Tanskanen & Samu Kuoppa: Kapitalismin suuri illuusio

”Kun elämä nähdään jatkuvana kasvuna, ikuisena ponnisteluna kohti suurempaa, nykyhetki typistyy vain ponnistuslaudan kaltaiseksi välineeksi. Samalla se kirjaimellinen elämä, joka tapahtuu tässä ja nyt, sivuutetaan. Aina on olemassa jotain tavoiteltavampaa. Lopulta kyltymättömyys johtaa vain krooniseen riittämättömyyden ja tyytymättömyyden tunteeseen. […] Kaiken läpäisevän kulutuskulttuurin vuoksi emme oikein osaa suhtautua mihinkään muuten […]

Tomi Kontio: Kansallispuistojen kutsu

Luin hiljattain Tomi Kontion Kansallispuistojen kutsun, paksun ja painavan kuvateoksen, jossa runoilija Kontio kertoo poikansa kanssa toteuttamastaan kansallispuistoprojektista. Monen mutkan ja sattumankin kautta parivaljakko päätyy kiertämään Suomen kansallispuistoja, mutta kirjailijan mukaan Kansallispuistojen kutsu ei syntynyt kirja edellä, vaan ensin oli innostus, sitten retket ja siinä sivussa intohimoksi kehittyneestä isän ja […]

Hanna Weselius: Nimetön: Nanette Kottaraisen muotokuva

”Vanhenemisen tragedia, sillä tragedia vanheneminen taitaa valitettavasti kuitenkin olla, on se että joka päivä on olemassa vähemmän ihmisiä, jotka ovat nähneet saman kuin minä. Joka päivä on olemassa vähemmän ihmisiä, joille ei tarvitse selittää kaikkea alusta asti. Joka päivä on olemassa enemmän ihmisiä, joiden katse ei tarkennu minuun, kun puhun […]

Gabrielle Zevin: Tomorrow, and Tomorrow, and Tomorrow

Järjestin Instagram-tililläni äänestyksen, kummasta kirjasta kirjoittaisin seuraavaksi: Hanna Weseliuksen Nimetön: Nanette Kottaraisen muotokuva vai Gabrielle Zevinin Tomorrow, and Tomorrow, and Tomorrow. Tilanne eli, ilmassa oli suuren penkkiurheilujuhlan tuntua. Kuitenkin sen 24 tunnin jälkeen, jolloin Instan tarinassa kyselyihin on mahdollista äänestää, voittajaksi tiensä täpärästi 54 prosentin äänienemmistöllä selvitti Tomorrow, and Tomorrow, […]

Aura Koivisto: Ei mikä tahansa metsä

Syksy on nyt parhaimmillaan. Tai kohta se on, kun on oikeasti myös viileää. Ja ruskaa. Mutta juuri nyt metsänpohja tarjoilee parastaan, sieniä. Upeita möllyköitä nousee sinne tänne, työntyy rahkasammaleen läpi, kurkistaa ontoksi lahonneen kannon sisältä. Rehellisesti olen sienestänyt tänä syksynä vain kerran. Eilen otin muovipussin mukaan Luumun kanssa kävelylle, sillä […]

Ville-Juhani Sutinen: Hajonneen maailman käyttöohje

Tuntuu vaikealta kirjoittaa ilmastonmuutoksesta. Tuntuu vaikealta kirjoittaa siitä kuulostamatta tuomiopäivän kellonsoittajalta, pessimismiin vaipuneelta ituhipiltä tai hurskastelevalta jeesustelijalta, sillä siltä minusta tuntuu, kun ajattelen ilmastonmuutosta. Tunnen olevani tuomiopäivän kellonsoittaja ja pessimismiin vaipunut ituhippi. Mutta kaikkein eniten tunnen olevani tekopyhä jeesustelija. Kyse on siitä, että kun tietää niin paljon, sitä vähän uppoaa […]